Hakuluettelo:
Käännös:
ditransitive verb (suomeksi)
- Määritelmät:
- (lb, en, grammar) A verb that requires (in the unmarked form) both a direct object and an indirect object so as to be grammatical.
Viimeisimmät haut: ditransitive verb, fool to oneself, Wathawurung, Englishisms, borstals, pommiryhmä